sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Johdanto

Tästä blogista löytyy Jyväskylän yliopiston esi- ja alkuopetuksen opinnoissa tuottamani materiaalipaketti 1. luokan aloittelevalle lukijalle lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun. Aloittelevien lukijoiden kanssa luku- ja kirjoitusharjoitukset aloitetaan aivan alusta: kirjaimien ja äänteiden opettelusta ja yhdistämisestä. Tavoitteena kuitenkin on, että oppilaat oppivat kirjain-äännevastaavuuden, tekstin ymmärtämisen taidon, tekstien funktionaalisen käytön sekä tekstin analysointitaidon. Näitä kaikkia taitoja voidaan harjoitella ja kehittää jo lukemaan opettelun alkuvaiheissa.

Tehtävät tukevat monilukutaidon kehitystä, joka perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Monilukutaitoon sisältyy erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.

Kielellisen tietoisuuden harjoittelusta syntyy tuloksia silloin kun tekeminen on lapsesta kiinnostavaa ja hauskaa. Tehtävät onkin suunniteltu oppilaita innostaviksi ja motivoiviksi. Olen ottanut tehtävissä huomioon myös eriyttämisen, sillä työskentely on motivoivaa silloin, kun tehtävät sopivat oppilaan taitotasolle. Eriyttämisestä löytyy lisätietoa tehtäväkokonaisuuksien yhteydessä.

Materiaalipaketti sisältää kahdeksan tehtäväkokonaisuutta, joiden käsittelyyn kuluu kokonaisuudesta riippuen noin yhdestä kolmeen oppituntia. Materiaalipaketti linkittyy Tony Wolfin satukirjaan Lumottu metsä (2011). Kirja on saatavilla muun muassa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.

Tehtävissä hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa. QR-koodien avulla oppilaat pääsevät helposti oikealle nettisivulle. Seuraavista linkeistä löytyy tietoa QR-koodien lukemisesta:
Ohje QR-koodien lukemiseen tietokoneella.
Ohje QR-koodien lukemiseen mobiililaitteella (kännykkä tai tabletti).

Oppimisen iloa!

- Emilia Heijari






Materiaalipaketissa on käytetty lähteinä seuraavia teoksia:


Eskelä-Haapanen, S. & Hannula. M. 2015. Oppimista tukeva keskustelu. Teoksessa O-P. Salo & M. Kontoniemi (toim.) Kohti uutta – 100 vuotta koulun kehittämistä Jyväskylän normaalikoulussa, 227–244. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Lerkkanen, M-K. 2006. Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Helsinki: WSOY.

OPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus.

Wolf, T. 2011. Lumottu metsä (käänt. E. Mäkelä). Helsinki: Bonnier Kirjat Suomi Oy.

Verkkolähteet on mainittu tehtäväkokonaisuuksien yhteydessä.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

1. Tammenrungon rivitalo

Tavoitteet: Runon oppiminen ulkoa, kuullun ymmärtämisen harjoittelu, muistin harjoitus, runon analysoimisen harjoittelu (muoto ja sisältö)
Tarina: Tammenrungon rivitalo (s. 15-17)
Aika: 2 x 45 min (jonka voi jakaa pienempiin pätkiin esimerkiksi viikon ajalle)
Eriyttäminen: Harjoituksia toistetaan sen verran kuin on tarve, oppilaiden parit/ryhmät.
Materiaali: Runo opettajalle, tavutettun runo tulostettuna ja leikattuna oppilaille, vihot, kynät, kumit, tarina kirjasta


Ohje opettajalle:

1. Opettaja lukee runon oppilaille. Keskustellaan runon sisällöstä sekä runon tunnistamisesta (mm. muotoilu, riimiparit/loppusoinnut).
2. Harjoitellaan runoa kaikuna: opettaja lukee yhden säkeen ja oppilaat toistavat (harjoitellaan mieluusti useampana päivänä, pieni hetki kerrallaan).
3. Samalla voidaan harjoitella runoa juoruna: istutaan esimerkiksi ringissä, ja opettaja kuiskaa runon säkeen oppilaalle, joka kuiskaa sen seuraavalle, niin että säe lähtee kiertämään ringissä. Lopuksi katsotaan, pysyikö säe muuttumattomana ja laitetaan liikkeelle uusi säe. Kun harjoitus alkaa sujua, voidaan säkeitä laittaa nopeammassa tahdissa liikkeelle.
4. Esitetään pantomiimina runon säkeitä niin, että muut yrittävät arvata, mistä säkeestä on kyse (voi myös toteuttaa pareittain tai pienissä ryhmissä).
5. Opettaja jakaa oppilaille (tavutetun) runon niin, että säkeet on leikattu erilleen toisistaan.
6. Jos oppilaat eivät osaa lukea, runo voidaan koota vihkoon runon yhteydessä olevien vihjeiden avulla (opettaja lukee vihjeet).
7. Oppilaat valitsevat yhden säkeen, johon tekevät kuvituksen.
8. Lopuksi voidaan lukea kirjasta tarina ja verrata sitä runon sisältöön.


Lisää ideoita runon (ja muidenkin tekstilajien) käsittelyyn.




Runo ja vihjeet
Runo tavutettuna


perjantai 18. maaliskuuta 2016

2. Tähdenlentoja

Tavoitteet: Kuullun ymmärtämisen harjoittelu, tekstin henkilöihin eläytyminen, tunteiden tunnistaminen, diagrammin tuottamisen ja tulkitsemisen harjoittelu, kuvan lukemisen harjoittelu, sanaston laajentaminen
Tarina: Tähdenlentoja (s. 18-20)
Aika: 1-2 x 45 min
Eriyttäminen: Ryhmän/luokan tasosta riippuen käsittelyyn voi ottaa joko selkeitä tai "vaikeampia" tunteita.
Materiaali: tunnekortit tulostettuna tai koneelta heijastettuna, musiikkia, liitteenä oleva tarina sekä diagrammipohja, post it -lappuja/magneetteja


Ohjeet opettajalle:

1. Oppilaat ja opettaja tutkivat ja nimeävät yhdessä (tai esimerkiksi pareittain) tunnekorttien tunteita.
2. "Jähmettyneet tunteet" -leikki
Oppilaat kävelevät rauhallisesti ympäri luokkaa, taustalla soi hiljainen musiikki. Musiikki pysäytetään ja opettaja sanoo jonkin tunnetilan (ja voi samalla heijastaa tunnekortin valkotaululle). Oppilaat jähmettyvät tunnetta esittäväksi patsaaksi. Muihin leikkijöihin ei saa koskea, tarkoituksena on kuvata tunnetta omalla vartalolla ja ilmeellä.
3. Tutkitaan tarinan hahmojen ilmeitä (kuva liitteenä) ja asentoja ja minkälaisia tunteita heillä voisi olla. Opettaja lukee tarinan (moniste 1-2) ja esittää samalla kysymyksiä tarinasta. Kysymyksiin vastataan kysymyksestä riippuen joko viittaamalla ja puheenvuorolla tai näyttämällä sormilla vaihtoehtoja 1, 2 tai 3.
4. Tarinan jälkeen tulkitaan yhdessä tunnediagrammia (moniste 3).
Vinkki: Oppilaat voivat piirtää, tai luokka voi etsiä netistä tai lehdistä kuvia ihmisistä/hahmoista, joilla on pettynyt, säikähtänyt, harmistunut, vihainen tai yllättynyt ilme. Tässäkin yhteydessä voidaan myös käyttää tunnekortteja. Kuvat voidaan liittää diagrammiin. Oppilaat voivat myös itse kokeilla näiden tunteiden ilmentämistä kasvojen ja kehon avulla.




Moniste 1: Tähdenlentoja - tarina
Moniste 2: Tarina jatkuu...




Moniste 3: Tunnediagrammi



Kirjan kuvitus tarinasta



torstai 17. maaliskuuta 2016

3. Uima-allas

Tavoitteet: Tavujen ja sanojen kirjoittamisen ja lukemisen harjoittelu, kirjain-äännevastaavuus ja dekoodaus, muistin harjaannuttaminen
Tarina: Uima-allas (s. 21-23)
Aika: 1 x 45min
Eriyttäminen: Lisätehtävä nopeimmille. Oppilas voi muodostaa myös kaksikirjaimisia tavuja (yksi maha jää tyhjäksi) ja opettaja voi tehdä tyhjiin pohjiin omia kirjainlistoja, jotka sopivat oppilaiden taidoille.
Materiaali: Tarina kirjasta, tavuhiiriä ja kirjainlistoja tulostettuna ja askarreltuna, moniste oppilaille, kynät, kumit. VINKKI! Laminoi tavuhiiret ja kirjainlistat, jotta voit käyttää niitä useamman kerran.



Ohje opettajalle:

1. Opettaja lukee tarinan. (Keskustelua tarinasta.) Kysymys luokalle: Miksi metsän väki rakensi uima-altaat ja aloitti uimakoulun? (Vastaus: Hiiri meinasi hukkua).
2. Kirjoitustehtävää varten tarvitaan tavuhiiret (muutama), kirjainlistat sekä kirjoituspohjat (jokaiselle oppilaalle yksi liimattuna vihkoon) tulostettuna. Tavuhiirien vatsoihin leikataan "viillot", jotta kirjainlistaa pääsee liikuttelemaan.
Tehtävä: Ennen uimakoulua hiiri meinasi hukkua puroon. Selvitä tavuhiirien avulla, mitä hiiri sanoi pärskiessään vettä suustaan. Luokassa on muutama piste, jossa on tavuhiiri. Oppilas valitsee jokaiseen mahaan kirjainlistasta mieleisensä kirjaimen, jolloin muodostuu tavu (kolmikirjaiminen, tai kaksikirjaiminen, jos yhden mahan jättää tyhjäksi). Oppilas painaa tavun mieleensä ja palaa omalle paikalleen kirjoittamaan sen hiiren puhekuplaan. Tavujen ei tarvitse olla järkeviä, sillä ne kuvaavat ääniä, joita hiiri päästeli pärskiessään vettä.
Lisätehtävä: Oppilas yrittää muodostaa tavuista järkeviä sanoja.





Tavuhiiret

Kirjoituspohja (2kpl)

Kirjainlistoja

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

4. Kumma huviretki

Tavoitteet: Kirjoittamisen ja kirjaimien harjoittelu, tavujen sanoiksi yhdistämisen harjoittelu, lukemisen harjoittelu, keskustelutaitojen harjoittelu, sanaston laajentaminen, tekstinkäsittelyohjelman käytön harjoittelu, tekstin tuottaminen ja tutkiminen
Tarina:  Kumma huviretki (s. 33-35)
Aika: 2 x 45min
Eriyttäminen: Lisätehtäviä nopeille kirjoittajille, oppilas kirjoittaa oman taitotasonsa mukaisesti, pari auttaa
Materiaali: Tarina kirjasta, tabletit/tietokoneet kirjoittamista sekä ristikon tekemistä varten TAI vaihtoehtoisesti ristikon voi myös tulostaa ja kirjoitusharjoituksen tehdä vihkoon, mutta suosittelen kirjoitustehtävän tekemistä sähköisesti.



Ohje opettajalle:
1. Opettaja lukee tarinan, jonka jälkeen siitä keskustellaan. Ehdotuksia keskustelunaiheiksi:
Mitä mieltä olet siitä, etteivät hiirisiskokset halunneet kutsua mustaa rottaa tai kilpikonnaa?
Oletko sinä koskaan ollut huviretkellä? Millä muulla nimellä huviretkeä voisi nimittää? (Piknik)
Kuka pelasti huviretken? Miten se saatiin pelastettua?
Oletko sinä joskus käynyt kasvihuoneessa? Mitä tiedät kasvihuoneista? Minkälainen muurahaisten kasvihuone oli?
2. Oppilas kirjoittaa tabletilla tai tietokoneella sanoja (eriyttäminen: kirjoitetaan "salakieltä", eli tekstiä, jossa ei lue mitään tai tavuja, kirjoitetaan parin kanssa), joita hänellä tulee tarinasta mieleen. Jos tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitusta ei ole aiemmin harjoiteltu, opetellaan perustaidot tässä yhteydessä. Pääpaino kirjoittamisessa ei ole oikeinkirjoituksessa tai välttämättä oikeiden sanojen kirjoittamisessa, vaan siinä, että tekstiä syntyy. Tekstit tallennetaan ja opettaja tulostaa tekstit esimerkiksi välitunnin aikana, jolloin teksteihin voi palata seuraavalla tunnilla. Tehtävässä mukailtu Trageton-menetelmää, lisätietoa myös videossa.
3. Oppilaat tekevät yksin tai pareittain tabletilla tai tietokoneella ristikon, jossa pitää selvittää järjestelemällä tavut oikeaan järjestykseen mitä muurahaiset kasvattivat kasvihuoneessaan.
Lisätehtävä 1 nopeille oppilaille (sopii myös aloittelevalle lukijalle).
4. Toisella tunnilla palataan tulostettuihin teksteihin. Tekstejä käsitellään ryhmälle sopivalla tavalla. Ehdotuksia salakirjoituksen käsittelyyn:
- Etsitään teksteistä opeteltavana olevia kirjaimia ja ympyröidään ne. Merkitään eri värillä pitkä ja lyhyt konsonantti/vokaali
- Etsitään tekstistä pikkusanoja tai tavuja, joista voi muodostaa merkityksellisiä sanoja.
Ehdotuksia oikeiden sanojen käsittelyyn:
- Tutkitaan sanoja ja huomataan, että osa sanoista on kirjoitettu hassusti. Mietitään ryhmissä sanojen oikeita kirjoitusasuja.
- Tehdään virheellisistä ja korjatuista sanoista "siansaksa - suomi -sanakirja"
- Liimataan sanoja kartongin palasille, joiden toiselle puolelle tehdään kuva sanasta. Myöhemmin kortteja voi käyttää lukuharjoituksiin. Sanoista ja kuvista voi myös muodostaa kortit muistipeliin liimaamalla sanan ja kuvan eri kortteihin.

VINKKI: Hyviä lisätehtäviä 2 tabletti-/tietokonetunnille (lähinnä lukijoille).




QR-koodilla pääset ristikkoon (tulosta tai heijasta valkokankaalle)
Ristikon osoite: https://crosswordlabs.com/view/mi-ta-muu-ra-hai-set-kas-vat-ti-vat





Ristikko tulostusta varten



Ristikon vastaukset
QR-koodi lisätehtävä 1


QR-koodi lisätehtäviä 2


tiistai 15. maaliskuuta 2016

5. Vasojen talvitakit

Tavoitteet: Kuullun ymmärtämisen harjoittelu, muistin harjoitus, tapahtumasarjojen tunnistaminen ja uudelleenrakentaminen, loogisen ajattelun sekä tavujen ja sanojen kirjoittamisen harjoittelu
Tarina: Vasojen talvitakit (s. 39-41)
Aika: 1-2 x 45 min
Arviointi: Juonen ymmärtäminen ja muistaminen, kirjoituksen onnistuminen omalla taitotasolla
Eriyttäminen: Videosta on kaksi eri versiota. Kirjoitusvaiheessa oppilas kirjoittaa taitotasonsa mukaan tavuja tai sanoja. Pari auttaa tarvittaessa.
Materiaali: Tietokone/tabletti videoiden katseluun tai satu kirjasta, vihko, sakset, liimaa, kynä, moniste 1 tulostettuna oppilaille


Ohje opettajalle:

1. Oppilaat leikkaavat kuvat irti ja tutkivat niitä. Keitä henkilöitä kuvissa esiintyy? Mitä kuvissa tapahtuu? Minkälaiset ilmeet henkilöillä on? Mitä asioita kuvissa näkyy?
2. Opettaja lukee tarinan tai oppilaat kuuntelevat sen videolta.
Eriyttäminen: Videoita on kaksi erilaista. Toisessa videossa on koko teksti luettuna, ja toisessa pätkissä. Pätkityssä videossa kerrotaan, missä vaiheessa oppilaan tulee valita kuva. Oppilas voi kuunnella näistä videoista vain toisen tai esimerkiksi niin, että kuuntelee ensin koko tarinan, jonka jälkeen vielä uudelleen pätkityn version (jonka aikana järjestelee kuvat oikeaan järjestykseen).
3. Oppilaat järjestävät kuvat tapahtumien mukaisesti.
HUOM! Oppilas saattaa aluksi laittaa kuvan 5 toisen kuvan paikalle. Viidennen kuvan paikalle ei kuitenkaan käy mikään muu kuvista, joten oppilaan pitäisi huomata oikea järjestys viimeistään tässä vaiheessa.
4. Parityöskentelynä juonen läpikäyminen ja kertominen lyhyesti kuvasarjan avulla. Samalla tarkistetaan, että sarjakuva on oikein. Oppilaat liimaavat kuvat järjestykseen vihkoon.
Lisätehtävä: Oppilas keksii ja kirjoittaa puhekuplia sarjakuvaan.
5. Kumpikin parista valitsee mielenkiintoisimman kuvan ja kirjoittaa siihen liittyviä tavuja tai sanoja. Pari auttaa tarvittaessa.
6. Parit lukevat toistensa tuotokset ja arvaavat, mistä kuvasta on kyse.



Moniste 1: Kuvat oppilaille
Moniste 2: Tarkistus





Video pilkottuna
QR-koodi ohjaa pilkottuun videoon (tulosta tai heijasta valkokankaalle)



Video kokonaisena ilman taukoja
QR-koodi ohjaa kokonaiseen videoon (tulosta tai heijasta valkokankaalle)


maanantai 14. maaliskuuta 2016

6. Kilpa-ajot

Tavoitteet: Mainoksiin tutustuminen ja mainoksen idean ymmärtäminen, mainoksen suunnittelun harjoittelu, lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelu, kuvan lukemisen harjoittelu, parityöskentely harjoittelu
Tarina: Kilpa-ajot (s. 48-50)
Aika: 2 x 45 min
Eriyttäminen: Oppilas lukee ja kirjoittaa taitotasonsa mukaan. Parit auttavat toistansa.
Materiaali: Sanoma- tai aikakausilehtiä, tarina kirjasta, liimaa, saksia, paperia, värikyniä


Ohje opettajalle: 

1. Oppilaat saavat pareittain tehtäväksi etsiä lehdestä mainoksia. Mainokset leikataan irti ja niitä tutkitaan: Mitä mainoksessa lukee? Mitä mainostetaan? Minkälaisia sanoja on käytetty? Onko mainoksessa kuva? Minkälainen? Mitkä mainokset ovat parin mielestä hyviä?
2. Pari valitsee yhden mainoksen, jonka esittelee muulle ryhmälle. Keskustellaan yhteisesti mainoksista ja siitä, mikä niiden tarkoitus on. Minkälainen on hyvä mainos? Mainokset jätetään esille esimerkiksi taululle.
3. Opettaja lukee tarinan kirjasta.
4. Suunnitellaan ja toteutetaan pareittain oma mainos tarinan "Suuret aakkosajot" -tapahtumalle.


Idea tunnin tehtäviin saatu Mediataitokoulun nettisivuilta. Sivuilla on paljon tietoa ja hyviä tehtäviä mediakasvatukseen.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

7. Hätämerkki lumessa

Tavoitteet: Kirjaimien, kirjoittamisen ja ryhmätyötaitojen harjoittelu
Tarina: Hätämerkki lumessa (s. 75-77)
Aika: 1 x 45 min
Eriyttäminen: Opettaja muokkaa pelilautaa ryhmän tason mukaiseksi (mitä kirjaimia harjoitellaan).
Materiaali: Tarina kirjasta, pelilauta tulostettuna, kaksi noppaa per ryhmä, pelimerkit, kirjoitusvihot, kynät, kumit



Ohje opettajalle:

1. Opettaja lukee tarinan oppilaille, jonka jälkeen tarinasta keskustellaan.
Mitä tarkoittaa SOS? Mitä olisi tapahtunut, jos tontut eivät olisi osanneet kirjaimia?
2. Seuraavaksi pelataan peliä, jossa oppilaat auttavat tonttuja harjoittelemaan lisää kirjaimia kirjainpelissä, jotta tontut oppivat kaikki kirjaimet.


Pelin valmistelu: Opettaja tulostaa ja muokkaa pelilaudan ryhmälle sopivaksi. Opettaja voi kirjoittaa ympyröihin kaikki aakkoset tai juuri opeteltavina olevia kirjaimia isoina ja/tai pieninä. Tyhjässä ympyrässä (näitä kannattaa jättää muutama pelilautaan) oppilas saa valita, mitä kirjainta kirjoittaa. VINKKI: Ympyröihin voi laittaa myös toiminnallisia ohjeita, kuten piirtää merkin, joka tarkoittaa x-hyppyä tai kyykkyhyppyä, jolloin oppilas ympyrään tullessaan suorittaa liikkeen nopan silmäluvun verran.



Peliohje: Pelataan 2-4 hengen ryhmissä. Oppilailla on kirjoitusvihot, pelimerkit ja kynät ja kumit. Jokaista ryhmää kohden on yksi pelilauta kaksi noppaa. Oppilaat saavat aloittaa mistä ympyrästä hyvänsä. Heitetään vuorotellen noppia. Toinen noppa kertoo, kuinka monta askelta liikutaan ja toinen kertoo kuinka monta kertaa ympyrässä oleva kirjain kirjoitetaan vihkoon (tai toiminnallisessa ruudussa suoritetaan liike, ks. VINKKI). Oppilas saa itse päättää kulkusuunnan ja kumpi noppa tarkoittaa kumpaa - näin oppilas voi taktikoita saadakseen puuttuvat kirjaimet kirjoitettua. Pelin aluksi sovitaan, minkä verran mitäkin kirjainta pitää olla kirjoitettuna. Ensimmäisenä tarvittavan määrän kirjaimia kirjoittanut voittaa. HUOM! Pelissä korostetaan kirjoittamisen huolellisuutta: hutiloiden tehtyjä kirjaimia ei hyväksytä.






Tulosta ja muokkaa pelilauta sopivaksi